Aktiivimalli - uhka vai mahdollisuus?


Vuoden alusta tuli voimaan uusi työttömiä, työnantajia ja Kelaa rasittava aktiivimalli. Siinä työttömän täytyy tehdä 65 päivän aikana 18h palkkatyötä, tienattava yritystoiminnallaan 241e tai osallistuttava viitenä päivänä TE-toimiston työllisyyttä edistävään toimintaan.

Sehän sai osan työttömistä aivan takajaloilleen - eikä suotta! Taas toimenpiteitä lisää. Taas sanktioita lisää. Jos et ole aktiivinen, menetät seuraavaksi 65 päiväksi n. 29e työttömyyskorvauksestasi.





Syrjäytyneet työttömät pyyhkivät perseensä aktiivimallilla

Uskallan väittää, että työelämästä vieraantuneille, syrjäytyneille työttömille aktiivimallilla ei ole juuri mitään vaikutusta. Rappioalkoholistitkin juovat yhtä lailla, vaikka he saisivat 29e vähemmän kaljarahaa. 

Ja kyllä, tarkastelen tätä aktiivimallia tässä heidän kannaltaan, sekä työttömien, jotka eivät kykene töihin mutta eivät ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle syystä tai toisesta. Sillä ihan totta! Kuka palkkaisi pitkäaikaistyöttömän, joka muutaman vuoden päästä pääsisi jo eläkkeelle, ja jolla on masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja vaikka vielä paniikkihäiriö? 

Kuka palkkaisi henkilön, joka on juonut aivonsa siihen kuntoon, että selkeidenkin ohjeiden vastaanottaminen on työlästä? Kuka palkkaisi henkilön, jolla on kova fyysinen sairaus, eikä työkyvyttömyyseläkettä heru vaikka siihen olisi oikeutettu? Eräs pitkäaikaistyötön, joka pian jo eläköityy, naureskelee koko aktiivimallille: Eihän se korvaus pienene kuin 29 euroa, toimeentulotukenahan se vajaus sitten haettaisiin.

Tällaisilla henkilöillä ei ole työmarkkinoilla valitettavasti kysyntää, eivätkä he töihin enää haluaisikaan. Eläketuki on ollut loistava vaihtoehto pian jo muutenkin eläköityville pitkäaikaistyöttömille, mutta jos viiden vuoden aikana on tehnyt jotain työhön viittaavaakaan, ei sitä saa. Tallaisia ovat esimerkiksi omaishoidontuen nostaminen.

Lisään vielä, että kaikki tuntemani pitkäaikaistyöttömät (puhutaan yli 10 vuodesta) ovat alkoholisteja tai alkoholistin läheisiä.

Toisille keppi, toisille porkkana

On selvä, että uusi aktiivimalli ei kohtele kaikkia työttömiä tasa-arvoisesti. Se on mahdotonta. On työttömiä, jotka asuvat seuduilla, jossa ei työtä ole tarjolla, matkat ovat pitkät joka paikkaan ja omaa autoa ei ole. Tällaisilla seuduilla yleensä julkinen liikenne on myöskin olematonta. 

Eikä ole mitenkään sanottua, että työnantajatkaan pystyvät tarjota jatkuvasti lyhyitä pätkiä aktiivimallin mukaan. Hakemusten tulva saattaa olla kova, ja silloinkin saatetaan ottaa ne potentiaalisimmat. Mitäs sitten, kun on sadat hakemukset laitettu, eikä mistää tule aktiivimallin edellyttämää työtä? Eikö työn hakeminen jo itsessään ole aktiivista työllisyyttä edistävää toimintaa?

Tulossa on vielä lisää keppiä työttömille: Joka viikko pitää hakea vähintään yhtä työpaikkaa, tai muuten! 

Toiset aktivoituvatkin hakemaan osapäivätöitä. Vaan mitä tapahtuu sitten, kun realiteetti tulee päin näköä: Kelassa hakemusten käsittelyt viivästyvät, koska sinne täytyy toimittaa palkkakuitti. Jos palkkaa tai kuittiakaan ei näy vielä kahden kuukauden päästä tehdystä työstä, myös työttömyyskorvausta ei heru. Vai onko tähän keksitty ratkaisu? Milläs sitten maksat vuokrat ja ruoat? Täytyy mennä toiselle Kelan luukulle pyytämään toimeentulotukea.




Orjuuden kaltaiset olosuhteet

En sano, etteikö aktiivimallista oikeasti joku hyötyisi. Etenkin syrjäytymisuhan alla oleville nuorille, jotka asuvat kaupungeissa, eivätkä tiedä mitä voisivat tehdä aikuisena, tästä voisi olla hyötyä. Jos ei palkkatöitä heru, niin edes se työllisyyttä tukeva toiminta.

Itse olen tällainen: Syrjäytymisuhan alla ollut nuori alkoholistin lapsi, joka ei uskaltanut sosiaalisten tilanteiden pelon vuoksi lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Sain työkkärin kautta työharjoittelua puoleksi vuodeksi, ja siitä sain kipinän opiskella sihteeriksi.

Mutta tätä ilmaistyömahdollisuutta käytetään hyväksi liikaa. Yritykset ovat monesti ottamassa mielummin harjoittelijoita ja työelämävalmennukseen tulevia, joille ei tarvitse maksaa palkkaa. Työvoiman palkkaaminen on tässä maassa todella kallista. 

Toisinaan työpaikassa on huutava pula työntekijöistä, mutta lisää ei palkata koska sinä teet ilmaistyötä ja olet ahkera ja korvaamaton. Jäät vielä ylitöihinkin, ja teet enemmän kuin tarvitsisi - kaiken ihan ilmaiseksi. Kuka tällöin mitään palkasta puhuisi? Joka asiasta pitää sitä paitsi säästää. 

Toisinaan työkkäri keksii määrätä, että on haettava juuri tuota työpaikkaa tai muuten tulee karenssi. Jos et osallistu työllisyyttä tukevaan toimintaan, saat karenssia. Joudut menemään ilmaiseen työharjoitteluun palkatta. 

Wikipedia kuvaa näin: Orjuuden kaltaiset olosuhteet tarkoittavat, että saatava palkka on liki olematon, mutta vapaus valita on silti olemassa. Tämän maan työttömät elävät juuri tällaisissa olosuhteissa, kun heitä pakotetaan kaikenlaisiin temppuihin karenssin uhalla. 

Pakottaminen ja rankaisu eivät ole ennenkään saaneet kannatusta, miksi ne nyt saisivat? Ovatko päättäjät noin ylipäätänsä ikinä tulleet ajatelleeksi, että voisivat selvittää työttömiltä mikä heitä motivoisi, miksi he ovat työttömiä ja mitä he siitä ajattelevat?

Toiset haluavat töihin, mutta eivät ole päässeet. On myös työttömiä, jotka eivät halua kuluttaa aikaansa työnteolla. He nostavat työttömyyskorvausta, koska tulevat sillä riittävästi toimeen. Kysymys onkin, miten heitä saadaan houkuteltua töihin? Sanktioillako? 

Lisää työpaikkoja

On aloja, joissa ei ole tarjolla työpaikkoja. Ei niitä noin vain riitä kaikille. Niitä pitäisi luoda lisää. Pitäisi tukea enemmän (pien)yrittäjyyttä, alentaa kynnystä lähteä siihen. Hyvin monilla on tietotaitoa yrittää, mutta yrittäjyys on suuri mörkö, jota ei haluta kohdata.

Kaikista ei siihen olekaan, se vaatii organisointikykyä ja halua hoitaa paperitöitä itse. Mutta onneksi on olemassa mahdollisuus ulkoistaa. Kirjanpitäjät tekevät vaikeat kirjanpitotyöt puolestasi, jos et sitä halua itse tehdä. Kaikkien yrittäjien ei tarvitse edes tehdä kaksinkertaista kirjanpitoa, eikä tilinpäätöstä. Monilla mikroyrittäjillä (eli vain itsensä työllistävillä) riittää, kun pidät kirjaa menoista ja tuloista, sekä säilytät kuitit verovähennyksiä varten.

Mutta, siis ongelma on siinä, että on työpaikkoja joita hakee 200. Sitten on työpaikkoja, joihin on vaikea saada ketään. Tällaisissa työpaikoissa on tavallista hyvin suuri työntekijöiden vaihtuvuus, ja paikka täytetään lähes suoraan haastattelusta. Se taas saa työnhakijan ihan hämilleen, eikö tämä ollutkaan tavoittelemisen arvoinen työpaikka, jos paikat täytetään heti hakijan saapuessa haastatteluun? Esimerkkipaikkoja ovat puhelinmyyntifirmat.




Palkkaisinko?

No niin, sitten päästään siihen hullunkuriseen tilanteeseen, että minä, entinen työtön olenkin yht'äkkiä päättämässä, mitä vastaan työpaikkatiedusteluihin. Avoimia hakemuksia saapuu aina silloin tällöin, myös ihan työharjoitteluun. Toistaiseksi en ole ketään ottanut. Miksikö? En tarvitse. Ja jos tarvitsisin, en pysty siitä mitään maksamaan. 

En usko, että aktiivimalli lisää minulle tulevia työpaikkahakemuksia. Työnantajan olisi joka tapauksessa maksettava TES:n mukaista palkkaa, jos sellainen alalla on. Tuomitsin ensin ihan tyystin koko aktiivimallin, mutta kantani asiaan hieman lieventyi, kun selvisi että tarkoitus olisi mennä 18 tunniksi palkkatöihin. Mutta sitten heräsi muita kysymyksiä.

Millaisilla aloilla on oikeastaan mahdollista palkata työntekijä kolmeksi päiväksi? Työ olisi jotain hirveän helppoa, sillä aikaa perehdyttämiseen ei paljoa ole. Siivoamista, perunan kuorintaa, pyykkien viikkausta, hyllyjen järjestämistä... Saattaa tuntua työntekijästä puuduttavalta, eikä se motivoi ottamaan jatkossa "hanttihommia" vastaan. No, toiset ehkä tykkäävät.

Silti sitä rajaa ei ole nostettu, jonka työtön saa tienata ilman, että se vaikuttaa korvaukseen. Se raja on 300e, ja mielestäni sen olisi voinut nostaa 600 euroon. 

Kaiken takana on...


Miksi tämä aktiivimalli on edes lopulta tehty? Onko tavoite tosiaan aktivoida työttömät, kun tiedetään että kaikilla työttömillä ei ole siihen samanlaista mahdollisuutta?

Mitäs jos tarkoitus onkin saada aikaan säästöjä? Lähdetään siitä olettamuksesta, että kaikki eivät aktivoidu. Marraskuussa 2017 työttömiä oli 190 000 (Tilastokeskus), jos heistä puolet valitsevat passiivisen polun, tulee siitä jo säästöjä muutama miljoona euroa kuukautta päälle. 

Aaa sitten ne tilastot! Nehän näyttävät hirveän paljon paremmilta, kun näitä työttömiä näin aktivoidaan. Mitä niillä on lopulta väliä, kun kaikki tietävät, että ne valehtelevat?

Jännä nähdä mitä tästä kaikesta vielä seuraa. Tuumikaa nyt tarkkaan niitä presidentinvaaliehdokkaitakin...


- Meikku

Mitä ajatuksia sinulla on herännyt aktiivimallista?








Kommentit

  1. Kelassa hakemusten käsittelyt viivästyvät, koska sinne täytyy toimittaa palkkakuitti. Jos palkkaa tai kuittiakaan ei näy vielä kahden kuukauden päästä tehdystä työstä, myös työttömyyskorvausta ei heru (lainaus kirjoituksestasi)
    Esimerkiksi tähän asiaan olis pitäny jo aikaa saada lakimuutos! Vanhustyö on yksi sellainen ala, johon ei saada sijaisia juuri tuon asian takia.
    Nythän sitä kyykytetään lain puitteissa, kun palkan ja mahd.lisien saamiseen menee pahimmillaan 1,5-2 kk. Turhaa siihen on lähtiä hakemaan toimeentulotukia, kun senkin käsittelyajat on kuukausia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Niin, hyvä pointti tuokin! Kuka lähtisi tekemään lyhyitä sijaisuuksia jos toimeentulo vaarantuu. Tähän pitäisi ehdottomasti saada muutos eikä vaan lisää säästöjä sieltä ja täältä.

      Poista
  2. Kansaa kohdellaan eriarvoisina tässä uudistuksessa. Ei pelkästään ole kyse siitä, ettei syrjäseudulla ole työtä vaan siitä, että työttömän omalla aktiivisuudella ei voi vaikuttaa muutamaan asiaan:

    - Työnantaja päättää kenet palkkaa, joten vaikka olisit kuinka aktiivinen työnhaussa, voit silti saada sanktiot.

    - Syrjäseudulle työn puutteen lisäksi TE-toimistolla ei välttämättä ole tarjota sinulle mitään aktivointitoimia tai on muutama, mutta sinne hakee niin paljon työttömiä, että vain murto-osa pääsee siihen osallistumaan.

    Näin tuon aktiivimallin mukainen toiminta ei ole työttömän oman vaikutuspiirin alaisena ja itsestä riippumattomista syistä voit saada sanktioita.

    Ymmärrän, että käytät tilastokeskuksen tilastoja, ehdottaisin kuitenkin tutustumaan työministeriön rekisteröityihin lukuihin, sillä ovat minusta tarkempia. Tilastokeskuksen mukaan yhden tunnin työtä viikossa tehnyt ei enää ole työtön.

    http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx

    Tämän mukaan työttömiä oli marraskuun lopussa yhteensä 271 300 työtöntä työnhakijaa. Sekä 131 600, joista 37 700 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja 64 600 koulutuksessa. Joten katsoisin työttömiä olevan noiden summa 402 900 siten yhteensä työtä vailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ajattelinkin, että eikö muka ole enempää kuin 190t työtöntä! Mitäs nämä tilastot näin eri tavalla tehdään. Kiitos vinkistä kumminkin!

      Poista
  3. tuo 400 000 töitä vailla oleva on 10% äänestäjistä, siitä sitten aktiivisesti seuraavissa ek-vaaleissa.

    VastaaPoista
  4. Aktiivimalli on nimenomaan vain yksi leikkuri lisää. Käsittämättömän työläs sellainen kaikille osapuolille. Työttömälle, työnantajille, Kelalle, TE-palveluille. Olisi ollut edes jotain realismia, mutta ei. Syrjäseuduilla asuminen ei kuulemma ole subjektiivinen oikeus, viis siitä asuuko perhe paikkakunnalla. Työpaikkojen määrä ei koskaan tule olemaan yhtä kuin työttömien määrä, edes kasvukeskuksissa. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, millaisiin töihin työttömien ajateltiin työllistyvän joka 65 päivän jaksolla vähintään 18 h?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin juuri Ylen uutisen miten TE-toimistot räpiköivät uuden aktiivimallin kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-10029166

      Tuskin työllistyvät pätkätöihin ainakaan sinne ruuhkaa purkamaan x).

      Mutta totta on, että vaikka Sipilä kuinka sanoisi että tottahan sitä nyt yrityksillä aina jotain lyhyitä pätkiä on antaa, mutta veikkaan vahvasti, että ei kyllä ainakaan kuntasektorilla ole. Tai on! Mutta ei siitä palkkaa kukaan maksa.

      Poista
  5. Kaiken takana _on aina raha_. Sinäpä sen sanoit, säästöähän siitä tulee kun on olemassa periaateperttejä jotka ei tollaseen paskahommaan lähde mukaan, niin ja toki niitä keillä ei vain ole mahdollisuuksia suorittaa noita vaadittuja tunteja / koulutuksia. Minä itse näkisin että kaiken paras olisi tarjota työttömille mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistöitä sillä työttömyystuella, käydä ulkoiluttamassa vanhuksia, juttelemassa ja pitämässä seuraa.. kerätä roskia luonnosta.. mitä vain. Mutta eeeeei.. eihän sellainen nyt käy, liian helppoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä maassa kyllä byrokratia on jotain aivan uskomatonta. Esimerkiksi juuri nämä eläkejutut, joita tänään äitini kanssa setvittiin. Juu, laitetaan se eläkkeelle ettei työkkäri pompottele sitä enää. Mutta jos työeläke ja kansaneläke on alle takuueläkkeen, niin sitten pitää ensin hakea muut eläkkeet ja sen jälkeen takuueläke. Öö.. Miksei se voi olla niinkin yksinkertaista, että jos työeläke on alle takuueläkkeen maksimin (775e) niin saa automaattisesti takuueläkkeen?

      Menisi varmaan liian helpoksi sekin.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätäthän terveiset hirsitalon emännälle =)

Suositut tekstit