Hyvä paha lastensuojelu?


 Viime aikoina mediassa ja somessa on pyörinyt julkaisu pienen pojan kaltoinkohtelusta vanhempiensa taholta. Tässä tapauksessa vanhempi mieshenkilö oli kertonut huolensa lastensuojelussa useasti, ja moneen paikkaan. He eivät ottaneet asiaa hoidettavakseen, ennenkuin toimittaja ilmoitti asiasta poliisille. Vasta sitten pieni poika sai apua.

Näitä valitettavia uutisia ja tapauksia on alkanut tulemaan julki koko ajan enemmän. Kertooko se lastensuojelun resurssipulasta, piittaamattomuudesta, liiallisista turhista lasuilmoituksista vai mistä?





Lastensuojelu vs. huostaanotetut 

Tämä vastakkainasettelu on aina ollut, ja aina tulee olemaan. Jos lastensuojelu on ollut lapsen kengissä vielä 80-luvullakin, ei tilanne ole ainakaan parantunut. 

Nykyään ihmisiä vaivaa uupumiset, rahapula, resurssipula, kiire, yleinen piittaamattomuus ja mitä näitä syitä kaikkia on. Nekin, jotka lastensuojelutyötä tekisivät suurella sydämellä vilpittömästi, saattavat vaihtaa muihin töihin oman jaksamisen puitteissa. 

Monesti saan lukea, miten etenkin nuoret huostaanotetut kokevat tulleensa kohdelluksi väärin sijaishuollon toimesta. Milloin työntekijät arvostelevat, puhuvat alentavasti, käyttävät tarpeettomasti voimaa ja ties mitä muuta. 

Jotain on pielessä, jos viranomaispuoli ei halua asioita julkisuuteen, jos toimitaan vasta kun toimittaja ottaa asiakseen hoitaa asiaa. Ylipäänsä nämä asiat eivät välttämättä tavoita suurta yleisöä, joten ihan hyvä että nyt ainakin parin lehden kohdalla tämä pienen pojan kohtalo ylitti uutiskynnyksen. 

On ihan normaalia, että vanhemmat vastustavat huostaanottoa, tottakai! Toisinaan huostaanotolle on oikea syy, jonka osa vanhemmistakin tunnustaa ja ymmärtää. Mutta entäs ne, jotka pärjäisivät esimerkiksi tukitoimilla, eikä lasta tarvitsisi viedä pois? Villi viidakko tuntuu olevan sen perusteella, mitä näistä saa lukea. Väitetyistä epäkohdista voi lukaista TÄÄLTÄ.



Valkeneeko totuus ikinä? 

Nyt kun olen hetken kuulunut Facebookissa pariin aiheeseen liittyvään ryhmään, olen tullut epäileväksi. Olen sinisilmäisesti ajatellut, että sijaisperheissä halutaan auttaa lasta, joka ei kotonaan saa sitä turvallista lapsuutta joka hänelle kuuluisi. Näin ei taida kuitenkaan kaikkien kohdalla olla. No okei, onhan se haastavaa rakastaa toisen lasta, etenkin jos kemiat eivät oikein kohtaa.

Nykyisestä lastensuojelusta puhutaan jopa nimillä ihmiskauppa. En oikein tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua. Aika provosoiva ilmaisu, etten sanoisi. Tässä viitataan siihen, että mitä enemmän huostaanottoja tapahtuu, sitä enemmän kunnat saavat valtiolta tukea.

Siis voiko näin oikeasti olla? Mikä lopulta on totuus?

Olisiko huostaanotto ollut oikea päätös

Minulla ei ole kokemusta sijaishuollosta. Onko se onni vai hyvä asia, en ole osannut ratkaista asiaa vieläkään. Viime kesänä olin vahvasti sitä mieltä, että ehdottomasti minut olisi pitänyt ottaa vanhemmiltani pois.


Myöhemmin olen ajatellut, että olisin voinut joutua perheeseen, jossa esimerkiksi teetätetään kaikki taloustyöt ja perheen omien lasten vahtiminen minulla ja se varsinainen toipuminen olisi jäänyt. Toisaalta olisin voinut joutua perheeseen, jossa käytetään fyysistä tai/ja psyykkistä väkivaltaa. Silloinhan se olisi ollut ihan sama olisinko jäänyt vain kotiin.

Sitten olen ajatellut, etten ehkä olisi tässä tällaisena ja hyvinvoivana, jos minut olisi kodistani viety. Minua on kuitenkin - kaikesta huolimatta rakastettu, vaikka vanhempani eivät sitä niin suoraan näyttäneetkään. Teot puhuvat monesti sen puolesta. 

Alkoholisti-isäni osti minulle pyytämättäni  (ja osittain itselleen) sähköautoradan ollessani pieni. Ala-asteikäisenä he olivat kännipäissään käyneet hakemassa minulle kosketinsoittimen. He pimputtelivat sillä kun tulin koulusta. Sitäkään en pyytänyt.

Ala-asteen kuudennella luokalla isäni herätti minut aamukuudelta hakemaan rahaa automaatista, koska isäni oli päättänyt että nyt ostetaan tytölle cd-soitin. 

Mutta olisin voinut päästä myös perheeseen, jossa cd-soitin olisi hankittu vähän inhimillisempään kellonaikaan, ilman humalaisia saattajia. 

Olisin voinut päästä perheeseen, jossa puhelin olisi hankittu saldorajoituksen kera ja laskut maksettu. Puhelin olisi ollut minulla koko ajan, eikä vain silloin tällöin. 

Olisin voinut päästä perheeseen, jossa iltaisin olisi halattu ja toivotettu hyvää yötä. 

Mutta en päässyt. 

Ja sitä asiaa on enää turha vatvoa. Omalta kohdaltani voin todeta, että en tosiaan tiedä kumpi olisi ollut parempi. Olisiko se lopulta paljoa muuttanut minua ihmisenä, jos olisinkin kasvanut toisessa perheessä? Olisinko ehkä katkerampi? En tiedä.

Voit käydä lukemassa tuon uutisen pienen pojan kohtelusta TÄÄLTÄ. 

 Lopetin viikkokirjeen kirjoittamisen, ja blogi jää nyt tauolle määrittelemättömäksi ajaksi. Luonnoksissa on materiaalia vaikka miten paljon, ja ajattelinkin vielä aamulla kirjoittavani blogia normaalisti, mutta nyt ei vain kerta kaikkiaan huvita. Jatkan kyllä jossain vaiheessa taas. Siihen saakka kiitos paljon, että olet ollut mukana ja mukavaa kesän alkua.


- Meikku











Kommentit

  1. Kyllä, kunnat savat valtiolta rahaa huostaanotoista, mutta kyllähän itse huostaanottamisen prosessi, ja lapsen sijoituspaikka maksaa kunnalle. Häviölle kunta siinä jokatapauksessa jää. Koko tuo juttu lähentelee salaliittoteoriaa, jonka ovat yllättäen kehittäneet ne, joiden lapset ovat mielestään turhaan huostatut.
    Ei kannata kritiikittömästi lukea noita Lokakuun liikkeen yms. juttuja. Varsinkin Faceryhmissä äänessä ovat he, joiden mielestä on tapahtunut virhe, ja esimerkiksi pelkät tukitoimet olisivat riittäneet. Toista puolta ei tiedä kukaan, sillä lastensuojelulla on (syystäkin) vaitiolovelvollisuus. Tai joskus tietää, itsekin tunnen naisen joka noihin ryhmiin kirjoittaa, mutta jolla tiedän olevan vakavia elämänhallinnan puutteita. Osa näitä puutteita on usein jopa sukupolvia jatkunut huono-osaisuuden ketju, jolloin ihminen ei edes tunnista niitä ongelmia, joita lastensuojelu näkee, sillä hänelle ne ovat asioiden normaali tila ja normaalia vanhemmuutta.

    Joissakin kunnissa on selkeästi ollut ongelmia lastensuojelun suhteen, ja pahoja yksittäisiä virheitä on tehty kumpaankin suuntaan (huostaanotto liian kevyin perusten vs. esim. Eerikan tapaus). Kehitettävää siis löytyy, mutta esimerkiksi lasten kauppaamisesta kunnan talouden tukemiseksi ei mitenkään voida puhua.

    Selvennettäköön vielä, että en ole lastensuojelun työntekijä, ja olen itsekin ollut lastensuojelun asiakkuudessa lasteni kanssa. Kokemukseni olivat hyviä, mitä tietysti kaikilla ei ole. Sain tarvittavat tukitoimet, ja asiakkuus päättyi tuen tarpeen päätyttyä. Olen julkisen hallinnon saralla töissä, mitä kautta olen tutustunut lastensuojelun prosesseihin, eli sinänsä aihealue on tuttu.

    Toivoisin hieman perehtyneenpää näkökulmaa yhteiskunnallisista aiheista puhuttaessa. Muilta osin olen kyllä viihtynyt blogisi parissa, ja mielestäni olet hyvin rohkea kertoessani tarinaasi. Itselläni on samankaltaisia kokemuksia.

    Hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Aika vähän olen lukenut noita Lokakuun liikkeen juttuja, sivuillaan uutiset ovat vähintäänkin jostain väkipakolla kaivettuja. Juuri tuo ihmiskauppa-termi lastensuojelusta oli heidän sivuiltaan.

      Aikoinaan kun liityin aiheen Fb-ryhmään, huomasin ettei se ollut ihan sellainen kuin kuvittelin. Mutta epäilyksen siemen tuli kylvettyä siitä huolimattakin, etten purematta niele noita asioita.

      Ehkä inspiraation puute blogin kirjottamisessa näkyy tässä postauksessa.

      Poista
  2. Hei,

    löysin vasta hiljattain blogisi. Olen itse myös aloittanut blogin kirjoittamisen ja omat aiheet käsittelevät myös menneisyyden haasteita. Kirjoitan lähinnä mielenterveyteen ja yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyen.

    Mutta mitä lastensuojeluun tulee, niin se on aihe, mistä ei kyllä voi muodostaa mitään yhdenlaista mielipidettä. Tarinoita ja kokemuksia on niin monenlaisia.

    Itse muuten kirjoitin myös viimeisimmän postaukseni alkoholismiin liittyen.

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogiasi.

    Hanna

    http://www.masentunutsuomi.fi/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jätäthän terveiset hirsitalon emännälle =)

Suositut tekstit