KOSKETA MUA


Tulkaa tukistamaan

Yksivuotias lapsi tarraa tukasta kiinni samalla, kun yrittää pysyä pystyssä ja tunkea jalkaa kenkään. Se aktivoi heti kosketusaistit, ja tuntuu hyvältä. Tarvitsen tätä lisää, tulkaa tukistamaan!

Me tarvitsemme kosketusta vauvasta vaariin, niin se vain on. Lapsi pyytää illalla, äiti hipsuta mua selästä. Kuljetan kevyesti sormenpäitäni hänen selkäänsä pitkin, niskaan ja tukkaan. Lapsi nauttii silmät kiinni ja iho nousee kananlihalle.

Toisinaan haen voidepurkin, ja hieron tyttäreni jalat sängyssä ennen hyvän yön-toivotuksia. Kosketus voittaa iltasadun ja hieroa voi samalla kun laulaa unilaulua.

Onko silloin jo huolestuttavaa, jos lapsi astuu paljaalla jalallaan omasi päälle ja se tuntuu kivalta?




Ei kosketusta lapsuudessa


Lapsuus alkoholismin varjossa monesti johtaa siihen, että perheessä ei kukaan saa positiivista kosketusta riittävästi - etenkään, jos molemmat vanhemmat juovat. Halaaminen on outoa ja luonnotonta, siihen täytyy erikseen opetella. Ainoa kosketus on kädestä joka tuuppii ja lyö.

Ne harvat kerrat, kun saat halauksen vanhemmiltasi, muistat ikuisesti. Minä muistan vuosi sitten isäni hautajaisissa, sain halin sedältäni jota tuskin tunnen. Se oli sellainen iso isällinen halaus - juuri sitä, mitä olisin tarvinnut omaltakin isältäni.

Mutta ei sen tarvitse aina ollakaan halaus. Pään silitys, tukan pörröttäminen, käden hipaisu. Nekin ovat tervetulleita. Joskus, etenkin kavereiden nähden halaaminen voi olla kiusallistakin. Mutta silti vaan tarvitsemme sitäkin.

Kosketusta myydään

Parisuhteen pitäisi olla sellainen, että kummatkin osapuolet saavat kosketusta riittävästi. Silti kiireinen arki joskus johtaa siihen, että puoliso tyyliin tarraa kiinni ahterista että illalla sitten tapahtuu. Miehistä en tiedä, mutta naiselle se ei riitä - minulle se ei riitä. 

Jalkojen hieronta on rentouttavaa, hartioiden hieronta on ihanaa. Hemmotteleva kosketus, hipsutus on parasta. Jos kärsii ihonälästä muuten, on pelkkä seksuaalinen kosketus kauhean turhauttavaa. Mitä auttaa veivata tissiä ja vatkata persettä, jos kaipaa muutakin kosketusta? Halauskaan ei välttämättä poista tätä nälkää.

Onneksi kosketusta myydään! Jos puoliso ei ehdi/jaksa/ei kiinnostu, voi ostaa itselleen hemmotteluhoidon. Toisinaan kosketuksenpuutetta saa hoidettua samalla, kun käy vaikka kampaajalla tai kalevalaisessa jäsenkorjauksessa muun vaivan takia. 

Minä hurahdan kosketukseen niin täysillä, että kampaajalla on vaikea pitää silmiään auki. En varmasti ole ainoa maailmassa, joka kokee niin suuren hyvänolontunteen kun päähän tai jalkoihin kosketaan.




Lapsi osaa hakea ratkaisua ihonälkäänsä

Oletko koskaan kuullut/nähnyt/lukenut, että joku on pyytänyt toista ihmistä makaamaan päälleen ilman seksiä, ja ihmetellyt mitä järkeä siinä on? Minä olen niin tehnyt, maannut kaverin päällä ja toisinpäin - ilman seksiä. Se on se läheisyys. Kosketus. 

Lapsi osaa sen hakea. Toiset leikkivät fyysisiä leikkejä, painivat, rymyävät, tanssivatkin. Ja sitten toiset hipsuttavat ja makaavat toistensa päällä. Ihan normaalia lapselle, mutta entäs jos kyseessä onkin teini-ikäinen? Se saattaa aiheuttaa häpeää ja epänormaaliuden tunnetta. Eikä siitä voi puhua. 

Oi niitä lapsuuden hipsutusleikkejä. Kämmenet, selkä, niska, jalkapohjat, reidet... Se oli ihanaa. 

Ennen ei kosketettu

Omat vanhempani ovat kasvaneet vailla parantavaa kosketusta. Sitä ei ollut heillä keskenäänkään. Oli äärimmäisen harvinaista, että he edes pussasivat, ja senkin tekivät humalapäissään. 

Kun vanhemmat eivät osaa koskettaa lastaan, ei lapsikaan sitä taitoa opi - välttämättä. Aiemmin jo kirjoitin, että se pitää opetella. Sen opetteleminen on helpompaa, kun sen aloittaa heti omien lasten kanssa. Halailua, hyväilyä, silittämistä, pörröttämistä.. Samalla katkaisee sukupolvien yli jatkuvan ketjun, ja oma lapsi oppii koskettamaan.

Nyky-yhteiskunnassa ei enää pärjää ilman kosketuksen antamaa voimaa. Miehetkin saavat halata toisiaan. Läheisyyden puute saa meidät tuntemaan itsemme yksinäisiksi. Silti monella on lähellään oma tila, johon ei ole kaikilla pääsyä. Se on noin viisi metriä suuntaansa 😏.

Halipula vs haliähky

Siinä missä toinen kärsii halipulasta, toinen voi kärsiä haliähkystä. Yksi on töissä toimistolla koko päivän ja kaipaa kosketusta illalla. Toisella on lapset roikkuneet kaulassa koko päivän. Ei jaksaisi enää kosketusta, ei sitten millään. Mutta ehkä sen halauksen verran kuitenkin?

Äitini halasi minua toissa jouluna kotiin lähtiessään. Oli ollut viettämässä meillä aattoa ja joulupäivää. Se tuli puskista, täysin yllättäen ja oli kerrassaan outoa. Häntä ei kosketa enää muut kuin lapsenlapset. Minusta ei siihen ole, vanhempien halaaminen on luonnotonta.

En halaile ystäviäkään, vaikka tykkään kyllä halailusta ja haluaisin halata heitä. Olen sellainen, joka pitää ottaa syleilyyn kun en muuten uskalla. Mutta tämä on sitä lapsuutta, jossa vanhemmat halailivat lähinnä pulloa ja vessanpönttöä.

Murrosikäinen ei enää kiipeä vanhempansa syliin, mutta kaipaa silti läheisyyttä. Sohvalle tullaan kylkeen kiinni rennosti noin, ei kukaan huomaa että kaipaa huomiota ja läheisyyttä.

Ja uskallan jopa väittää, että vanhempi kärsii ajoittain halipulasta omaa lastaan kohtaan. Tekee mieli mennä kaappaamaan se oma mussukka kesken unien syliin.

Toivottavasti tässäkin jöröjukkamaassa yhä useammissa perheissä halaus tulisi luonnostaan. 


- Meikku

















Kommentit

Suositut tekstit