Erään tapon tarina


Kun luin ensimmäistä kertaa tästä kirjasta, päätin hankkia sen heti kun se ilmestyy kirjakauppoihin. Tiesin, että tämä tulee kolahtamaan enemmän kuin mikään muu kirja, jonka olen koskaan lukenut. Niin myös kävi. Pääsin sivulle 13, kun ensimmäisen kerran kädet alkoivat täristä, sydän hakata ja mieleen tulvivat omat muistot lapsuudesta.

Se, kun isäni hakkasi äitini kylkiluita ja solisluun poikki. Se, kun isäni raahasi äitiäni kuristusotteessa takaisin pihaan pakoyrityksen jälkeen. Se, kun äitini silmälasit olivat joko keskeltä poikki, sanka poikki tai linssi lähtenyt irti. Se, kun isäni hakkasi äitiäni niin, että veri tirskui nenästä. Se, kun valehtelin että menen ostamaan karkkia, mutta oikeasti menin soittamaan ambulanssin ja poliisit. Se, kun menin väliin ja sain itse turpaani ja lensin takan muuria päin. Se, kun seinään lensi kaljapullot, kupit, lautaset, lempi Mikki-Hiiri-kahvikuppini. Se, kun isäni hakkasi kirveellä talon seinää.

Kirjan ensimmäiset pahoinpitelykohtaukset luin mustassa aivosumussa. Tuttua... Kaikki niin tuttua. Kirjassa Asko lähti äitinsä kanssa yhdessä lipettiin, meillä minä mahdollistin äitini karkumatkan ja jäin itse isäni kanssa kotiin. Yleensä ryyppyputki päättyi siihen, isäni haukkui äitiäni minulle ja lähetti myöhään illalla ajelemaan pitkin kylää ja etsimään häntä. Tiesin yleensä aina, missä äiti oli, mutta palasin aina tyhjin käsin ja sanoin etten löytänyt. En tiedä minkä verran isäni arvasi minun valehtelevan, mutta silloin ainakin meni läpi.






Vaikka oma isäni oli alkoholisti, ja myös oman elämänsä traumatisoima, ei hän ollut kuitenkaan yhtä äkkipikainen kuin Askon isä. Kummallakin oli kyky hyväksikäyttää rakkaimpia ihmisiä toteuttaakseen mielihaluaan. Päihderiippuvuus yhdistettynä muihin persoonallisuushäiriöihin on perkeleellisempi yhdistelmä kuin itse perkele. Kun pelko kerran astuu sisään, se tulee jäädäkseen. Koskaan ei tiedä, milloin korkki taas aukeaa. Koskaan ei tiedä, millä päällä ja missä kunnossa sitä tullaan kotiin.

Oma isäni myös tietyllä tavalla kunnioitti toisten omaisuutta ja elämää, ei koskaan tappanut ketään, vaikka aikoikin joskus jättää juoppokaverinsa tahallaan lumeen sammuneena. Oma koti oli "pyhä" eikä sinne isäni ollessa selvinpäin ollut juopoilla asiaa.

Kirjassa Askon isä vieraili pesäpallomailan kanssa perimässä velkoja ja pakotti poikansa ajamaan myös autoa. Tässä vaiheessa jo nauroin, muistan kun minut pakotettiin ajamaan pakettiautolla. Äitini kiljui vieressä suoraa huutoa, isäni nauroi eikä kukaan neuvonut minulle missä on jarru. Toinen kerta oli Fiat Unolla. Ensin peruutin roskiksen kumoon, sen jälkeen ajoin kaurapellon kautta suoraan ojaan. Sen jälkeen tuli kuorma-auto, mutta sillä onneksi ei lähdetty mihinkään.

Kaikkein pahin kuitenkin oli se, kun minut teininä pakotettiin isäni kyytiin, kun hän kännissä kuin käki lähti autolla. Eksyn näköjään jatkuvasti muistelemaan omaa lapsuuttani, vaikka piti kirjoittaa kirjasta, mutta tästä ehkä huomaa miten paljon yhtäläisyyksiä tarinoilla on...

Minulla tipahti haarukka pöydälle siinä vaiheessa, kun luin kirjasta Nousevan auringon talosta. Täällä Seinäjoellakin oli 70-80-luvun aikoihin talo, josta puhuttiin tuolla nimellä. Siinä vaiheessa olin, että miten VOI OLLA?! Minunkin vanhempani ovat asuneet Nousevan auringon talossa. Sen täytyy olla nimitys sellaiselle rakennukselle, jossa asuu sekalaista jengiä, eikä kuntokaan näillä taloilla ole tainnut olla kovin häävi.

Kirjassa oli kuvattu niitä pieniä onnellisia hetkiä Antabuskuurin aikana. Myös ne lyhyet ilon hetket, kun Askon äitikin nauroi, pystyn peilaamaan omaan lapsuuteeni. Kun oma äitini nauroi, kun riita oli saatu sovittua ja kaikki taas hyvin. Tai iloinen nousuhumala, juuri ennen kuin rysähtää. Sellaisessa elämässä repii niitä onnellisia hetkiä vaikka mistä. Vaikka siitä, että näkee vanhempansa hyvällä päällä heidän ollessa ympäri päissään.

Kirjassahan käy lopulta niin, että Askon isä tapetaan. Ihminen on eläin, joka nurkkaan ajettuna joko hyökkää tai lamaantuu. Askon mummo hyökkäsi. Uhrasi oman vapautensa tekoon, joka oli väärin, mutta sen tekemällä pelasti monta muuta ihmishenkeä. Hän kuoli nuorena, hyvin intensiivisen väkivallan sävyttämän elämän jälkeen.

Myös Asko oli miettinyt isänsä päästämistä päiviltä. En ole tässäkään suhteessa siis outolintu. Minä olisin tehnyt sen myrkyttämällä. Mistä sitä tietää, mitä nuo kurkusta alas juovat.

Kirjassa myös kuvaillaan, miten isä näkee, mutta ei silti näe. Silloin kun minä sain nyrkistä, oman isäni katse oli samanlainen. Katsoimme toisiamme silmiin, mutta hän ei nähnyt minua, kuin ei olisi tajunnut kuka edessä on. Kaikki tapahtui kuin hidastetussa filmissä. Paitsi väistää ei ehtinyt.

Askon elämän pelasti musiikki, hän kuunteli Elvistä. Minulla se oli Stratovarius. Ei ole merkitystä sillä, että toinen vanhempi on selvä, kun toinen terrorisoi koko lähipiiriä. Meillä joi molemmat, ja äitini juominen oli seuraus pelosta, jota isäni aiheutti. Hatun nosto Askon äidille, joka ei juonut!

Kirja on koostettu suurinpiirtein aikajärjestyksessä esiintyvistä "kohtauksista". Ajattelen tätä jo elokuvana. Kirja ei kerro kuitenkaan, pääsivätkö he pelosta irti heti isän kuoltua, vai oliko pelko ja epäusko vielä läsnä kuoleman jälkeenkin. Se olisi mielenkiintoista tietää, meillä "kyläterroristi" vaikutti vielä kuolemansa jälkeenkin. Vasta sen jälkeen tunnustin hänet alkoholistiksi, siihen saakka aihe oli tabu.

Kirjan lopussa on kuvia ja Askon isän vankilasta lähettämiä kuvia ja runoja perheelleen. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan. Tässäkin ne kruunaavat kokonaisuuden ja koskettavat tavalla, joka jäisi pelkän tekstin kanssa kokematta. Vaikka tarinamme on erilainen, on niissä yllättävän paljon samanlaisia piirteitä.

Lukekaa! Ja te, joilla liippaa läheltä, valmistautukaa henkisesti koska Happotesti on lasten leikkiä tähän verrattuna.


Erään tapon tarina
Katariina Vuori
Like Kustannus Oy

- Meikku



Kommentit

  1. Kiitos palautteestasi! Kaikkea hyvää sinulle ja lähimmäisillesi. T:Asko Argillander

    VastaaPoista
  2. Arvostelu on hakemus lisää siunauksia varten, kiitolliset ihmiset jakavat aina todistuksia ... Luin kaksi päivää sitten facebook-aikajanallani vastaavia kommentteja koskevista todistuksista noin Amerikan yhdysvaltojen lääkäristä, joka sanoi, että Dr.Oduduwa pystyi palauttamaan entisen poikaystävänsä. kahden vuoden eron jälkeen ... Aviomieheni lankesi suhteeseen toisen naisen kanssa töissä ja jätti minut. Sain Avioliiton oikeinkirjoituksen casting-ohjelman hengellinen isä, mentori ja parantaja nimeltään Oduduwa. 2 päivää sen jälkeen kun lounas oli kirjoittanut minulle nimensä loitsun palauttamiseksi aviomiehelleni kotiin, se oli yllätys, en osaa edes selittää kuinka kaikki tapahtuu, se toimii Baba Oduduwan lupauksena.
     En olisi voinut tehdä sitä ilman Baba Oduduwan apua. Olisin luopunut ja uskonut, että koska aviomieheni näki jonkun toisen, hän sanoi, että olemme tehneet. Lounastamisen jälkeen Rakkausloitsun, mieheni soittaa minulle matkapuhelimella ja hän palaa takaisin kotiin seuraavana päivänä. Olen kiitollinen tälle henkiselle avioliiton parantajalle, joka auttoi minua. Suosittelen häntä jokaiselle, jolla on avioliitto tai parisuhdekriisi tänään, ota nopeasti yhteyttä tähän hengelliseen loitsun palauttajaan palauttaakseen entisen rakkauden.
    tässä on hänen henkilökohtainen sähköpostiosoite: (dr.oduduwaspellcaster@gmail. com)
    Dr.Oduduwa on erittäin lahjakas ylimääräisillä tavallisilla valtuuksilla ratkaista seuraavat tapaukset: .....
    Kuinka rakentaa murtunut luottamus
    Kuinka käsitellä "en rakasta sinua"
    Kuinka antaa anteeksi ja saada anteeksi
    Kuinka muodostaa yhteys puolisosi kanssa uudelleen
    Kuinka saada puolisosi vaihtamaan
    Kuinka pilata heidän tapauksensa
    Kuinka päästä ohi
    Kuinka välttää erottelua
    Kuinka lopettaa avioero
    Plus 5 avioliittoarviointia

    Vain WhatsApp: +79268011965

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jätäthän terveiset hirsitalon emännälle =)

Suositut tekstit