Anteeksi annettu

Heräsin tänä aamuna päänsärkyyn. Olen nukkunut vain pari tuntia viime yönä, enkä neljän jälkeen yhtään. Alkoholisti-isäni tekee kuolemaa. 

Äitini oli soittanut ambulanssin eilen aamulla, ja isäni oli viety sairaalaan. Hän sairastaa alkoholistien "ammattitautia", maksakirroosia ja sen myöhäisvaihetta jossa askitesneste kerääntyy vatsaonteloon. Nyt hyytymistekijät ovat siinä mallissa, että nestettä ei voida punktoida. Munuaiset eivät enää toimi, pissaa ei erity juurikaan, ja se mikä erittyy enää on ruskeata sakkaa. 



Yllä oleva kuva on otettu sairaalan päivystysosastolta johon hänet ensin sijoitettiin. Isäni on nyt siirretty saattohoito-osastolle, jossa hänellä on pieni rauhallinen huone omalla wc:llä. Tuskat ovat niin kovat, että morfiinikaan ei auta. Päätimme, että lopetetaan antibiootti, nesteenpoistolääkitys ja tippa on enää vain kanyylin aukipitämistä varten. Isäni pidetään kipulääkittynä ja rauhoitettuna. Nyt vain odotellaan, että sydän lakkaa lyömästä. Verenpaine on alhainen, pulssi jo heikentynyt. 

Sairaus todettiin kaksi vuotta sitten. Silloin suoritettiin myös ensimmäinen tyhjäys nesteestä. Isäni kielsi aika pitkään maksakirroosin, hän puhui minulle vain maksan vajaatoiminnasta ja että kirroosissa ei ole kysymys. Yritti kai suojella, mutta kyllä minä tiesin. Kunto lähti huononemaan aika nopeasti, tuli napatyräkin. Sille ei voitu tehdä mitään koska sen hoitaminen olisi ollut todella riskialtista. Jossain kohdin puhuttiin myös maksansiirrosta, mutta olisi vaatinut kahden vuoden täysraittiuden ennenkuin edes harkitaan. Silloin kun diagnoosi on alkoholin aiheuttama maksakirroosi, on äärimmäisen harvinaista että potilas saa uuden maksan. 

Nyt sairaus otti kovan harppauksen eteenpäin, sillä ei ole kovin pitkä kun viimeksi tyhjättiin, vain viikkoja. Neste on kertynyt äkkiä takaisin, ja kun munuaiset jo alkoivat pettämään, turvotus ja nesteen kertyminen vain kiihtyivät. Nyt ei edes voi enää tyhjätä vuotoriskin vuoksi. Toisaalta ei ole mitään menetettävää. Toisaalta enää turha edes hoitaa. Kaikki toivomme, että kärsimys loppuu pian. 

On tosin hirveän sekavat fiilikset, olen kauhuissani ja helpottunut että se on pian ohi. Kauhea ajatella, että isäni ei soita enää koskaan minulle tietokoneongelmissa tai missään muussakaan asiassa. Emme ole läheisiä vaikka välit ovatkin hyvät. Olen antanut anteeksi. Hyvää matkaa jos tänään lähdet. 

- Meikku




Kommentit

  1. Anteeksi antaminen oli minullekin tärkeä asia. Joskus minulta on kysytty, onko anteeksi antaminen välttämätöntä. Käsitykseni on, että niin kauan kuin asiat ja tunteet ovat käsittelemättä, anteeksi antaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Aikansa kutakin. Oikotietä ei varmaankaan ole. Kun aika on kypsä, niin palaset loksahtaa kohdilleen. Anteeksi antaminen oli vapauttava kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli. Vapauttavaa, kun vain hyväksyi asiat niin kuin ne ovat. Mutta pakko kai ei ole antaa anteeksi, jos ei siltä tunnu. Meillä isäni jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. On asioita, joita tiedän, mutta tiedän ettei äitini tiedä. Jääköön paljastamattakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätäthän terveiset hirsitalon emännälle =)

Suositut tekstit